Kehovieraudesta, kehopositiivisuudesta ja äitien vatsoista

Minun piti kirjoittaa teksti hätäsektiosta palautumisesta jo aikoja sitten. Oikeastaan hyvä, etten kirjoittanut, koska – kuten monesti – pieni etäisyys asioista on hyvästä.

Tästä tekstistä tuli ennemminkin pohdinta synnyttäneiden naisten kehoista. Siitä, miten näistä kehoista ajatellaan, miten niistä puhutaan ja miten niitä näytetään. Ja miltä tuntuu olla kehossa, joka tuntuu yhtäkkiä vieraalta.

Aluksi kuitenkin kirjoitan lyhyesti sektiosta palautumisesta, koska lupasin. Mutta koska minun tarinani on oikeastaan aika epäkiinnostava ja yleinen, ja koska tästä aiheesta on tehty opinnäytetyökin, niin tässä linkki siihen.

Advertisement

Synnytyskertomuksia: hätäsektio

Kun olin saanut ensimmäisen lapseni, huomasin, että mihin tahansa meninkin, alkoi spontaani synnytyskokemusten kertominen äitien kanssa. Minusta se oli ja on edelleen kiehtovaa. En tiedä, voiko sanoa näin vailla muttia ja poikkeuksia, mutta ainakin jollain tasolla synnytyskertomukset yhdistävät synnyttäneitä naisia, iästä ja synnytystavasta riippumatta.

En aiemmin ajatellut kirjoittaa julkista synnytyskertomusta – varsinkin kun ensimmäinen synnytykseni oli aika tavanomainen. Mutta jälkimmäinen synnytykseni ei ollut tavanomainen ja siitä on aiheutunut minulle tiettyjä pulmia. Päätin siis kirjoittaa kokemuksiani hätäsektiosta.

Aluksi oli tarkoitus kirjoittaa vain palautumisesta, mutta sitä oli vaikea kirjoittaa ilman kuvausta hätäsektiosta. Kuten tavallista, teksti alkoi venyä. Teksti on siis jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on kuvaus hätäsektiosta. Toisen osan palautumisesta kirjoitan ja julkaisen myöhemmin. Jos joku hätäsektion kokenut eksyy tälle sivulle, niin löytää kenties vertaistukea ja toivottavasti palautumistekstistä tietoa.