Identiteetin murros ja kurssisuunnitelmia

Jotenkin salakavalasti tämä on nyt käynyt, muutos opiskelijasta työtä tekeväksi aikuiseksi.  Mutta… tää on ihan jees.

Ajattelen, että olen aika etuoikeutetussa asemassa tällä hetkellä, kun olen suht vakituisessa, oman alani työssä. Tämän ei pitäisi olla ihmeellinen asia, mutta minun sukupolveni kokemukset työmaailmasta ovat vähän toisenlaiset yleensä. Mutta nyt opiskelijakorttiin ei tullutkaan enää uutta vuositarraa, ja pari vuotta sitten tällainen lausunto olisi ollut ihan epäuskottava: ei haittaa. On ihan kiva olla duunissa, heräillä aina samaan aikaan, kehittää itseään tällä alalla.

Eka jakso lukiossa pulkassa. Asiat on jotenkin jo uomissaan. Välillä on huonompia päiviä ja huonompia oppitunteja, mutta yleinen olo on ihan jees. En ole ihan väärässä paikassa. On leikkistä fiilistä. Lisäksi olen parin vuoden aikana tutustunut psykologian opettajien yhteisöön verkossa ja erityisesti sitä kautta huomannut, että paljon on vielä kehitettävää, paljon on opittavaa ja tekemistä. Hyvällä tavalla. Filosofian opettajien yhteisöön tutustuminen on vielä vaiheessa.

Katsotaan mihin tämä vuosi ja tämän vuoden opetukset vievät ajatuksia.

Nyt loppuneessa ensimmäisessä jaksossa koin taas valaistumisen, kun ET:n tunnilla emme kirjoittaneet muistiinpanoja vaan tunnit koostuivat keskusteluista, muistiinpano- ja tiedonhankintatehtävistä, oppilaiden vapaaehtoisista esityksistä omavalintaisista aiheista ja yleisestä höpöttelystä. Oli onnistunut kurssi.

Nyt alkavan jakson kursseille on seuraavia suunnitelmia. Olen taas jättämässä filosofian ykköskurssilta teoriaa aina vain vähäisemmäksi. Jos yhdeltä pakolliselta kurssilta lukiolaiselle jää jotain käteen, niin ehkä sen ei pidä olla ne valtaisat muistiinpanot vihkossa. Päätin myös teettää pienellä ryhmällä esseekokeen sijaan koepäivänä toisenlaisen keskustelu- ja argumentointitehtävän. Syventävällä filosofian kurssilla päätin olla teettämättä muistiinpanoja käsin (kuinka paljon hyvää kurssiaikaa voi mennä hukkaan siinä, että kirjoitetaan vihkoon ”nominalismista”?). Ja kehityspsykologian kurssilla päätin vaatia oppilaita päättämään itse kurssisuorituksesta. Näin radikaali mää oon. No okei, ei ihan täysin vapaasti – mutta en ole määritellyt suoritusmuotoa ennen ensimmäisten tuntien keskustelua.

Kattotaan miten käy.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s